torstai 18. elokuuta 2011

Koulutuspäivitys tähän asti..

Wii on nyt 4,5 kk ikäinen ja ollaan touhuiltu lähinnä pikkujuttuja tulevan agiuran tueksi. Naksuttimeen ehdollistaminen aloitettiin heti ensimmäisenä päivänä, kun Wii saapui meille. Hyvin tuo on naksun sisäistänytkin ja sen avulla opetellaan peruskäskyjä, kuten istu, maa jne. Leikki on ollut todella tärkeä osa 'koulutusta'. Wii tarttuukin leluun rähinällä ja pitää kiinnikin melko hyvin; se lähtee hyvin heitetyn lelun perään ja tuokin sitä välillä. Vastaamaton kysymys on, miten tehdä lelusta mielenkiintoinen silloin kun se on esim. maassa paikallaan. Tähän kun keksin keinon, voimme käyttää palkkaa jatkossa niin, että koira saa hakea sen ,kun sen hetkinen tehtävä on suoritettu. Jos jollain on tähän vinkkiä niin mielelläni otan vastaan. Näin jäisi kädet vapaaksi, lelua ei tarvitsisi heitellä ja koira tietäisi jo suorittamaan lähtiessään, mistä se palkka tulee.

Agilityssä oma maltti on tällä hetkellä tärkein. Wii oppii salamana uusia asioita ja vaarana on tietysti se, että oppii myös niitä vääriä asioita. Ollaan pikkujuttuja jo aloiteltu, mutta 'suuremmat' jutut säästetään syyskuussa alkavalle Elina Jänesniemen pentuagilitykurssille. Esimerkiksi kontaktiesteitä en Wiille ole esitellyt lainkaan koska haluan ensin löytää sen meille oikean tavan opettaa nuo esteet. Mitä sitten olemme tehneet? Keppejä olemme aloittaneet kujilla. Wii on käynyt nyt agikentällä reilut viisi kertaa ja joka kerta on tehty kujaa. Ei mennyt pitkään kun Wii ymmärsi, että kuja pitää juosta suoraan ja täysillä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kuja on niin kapea, että koira juuri ja juuri mahtuu juoksemaan suoraan ilman, että tarvitsee varsinaisesti pujotella. Eilen lisäsin verkot kujaan, jotta tottuu niihinkin. Eilen myös kokeilin ensimmäistä kertaa lähettää Wiin kepeille hiukan vinosti kummaltakin puolelta ja hienosti hiffasi tämänkin ja juoksi kujaa into piukalla. Keppien lisäksi olemme harjoitelleet putkea. Eilen päästiin tässäkin asiassa askel eteenpäin, kun Wii meni kaarevaan putkeen ilman apuohjaajan avustusta. Edellämainittujen lisäksi olen ottanut hyppyesteellä (rima maassa) ohjauskäännöksiä sekä edestä että kiertäen. Eilen lisättiin esteharjoitteluun myös maassa oleva rengas. Namiavulla neiti hyppäsi renkaan heti ja onnistumisprosentti oli tämän esteen osalta eilen 100% :). Kyllä tuon otuksen kanssa on hauska tehdä töitä. Se kun on niin ennakkoluuloton intopallero, että välillä menee omat jalat (ja ajatuksetkin) aivan sekaisin :).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti